Kaikki tässä maailmassa on lähtöisin ajatuksesta
Kaikki tässä maailmassa on lähtöisin ajatuksesta. Ajatus voi olla lyhyt tai pitkä, mutta yleensä yhden lauseen mittainen. Ajatuksista syntyneet tuotteet ja teokset ovat taas ainoastaan yrityksiä selittää kaikki ajatukseen tarvittavat taustatiedot, jotta "idean tajuaisi". Toimii myös fyysisten tuotteiden kohdalla. Jokaisessa tuotteessa on taustalla yksi ajatus "josta se kaikki sitten lähti".
Tässä muutamia omia ajatuksiani mistä on tullut menestystä tai muuta mielihyvää. Toivottavasti joku "tajuaa" ideani ja saavuttaa myös itse sillä jotain uutta. Jos tälläistä haluaa lukea lisää niin antakaa kommenttia, koska tälläinen postaus ei normaalisti ole tämän blogin tyyppistä juttua.
"Hope for the best, act for the worst"
Idea on simppeli. Toivot aina parasta, mutta toimit pahimman varalle. Kaikki hyödyt idean takana ei kuitenkaan ehkä aukea niin helposti jotta sitä alkaisi oikeasti noudattaa. Tässä muutamia etuja mitä olen keksinyt:
- Sinulla on aina "läksyt" tehtynä
- Et tipu koskaan tyhjän päälle
- Teet ja tuotat enemmän koska saat enemmän ihmiskontakteja ja tätä kautta enemmän mahdollisuuksia esittelee itsensä sinulle
- Esimerkkejä: Jos haet koko ajan parempaa duunia ollessasi töissä, saat pakollakin paremman paikan jossain vaiheessa aina edellisen työpaikan jälkeen. Jostain syystä ihmiset vaan lopettavat paremman duunin hakemisen kun pääsevät uuteen työpaikkaan ennen kuin vasta sitten kun duuni lähtee alta.
- Toimii myös avioliitossa. Jos molemmat osapuolet pitävät huolta itsestään eli raa'asti ajateltuna valmistautuvat sinkkuuden varalle, molemmat säilyvät fyysisesti viehättämämpinä pidempään. Viehättävä partneri luonnollisesti lisää seksin määrää ja avioliitto säilyy paineettomana. Eikä tämä nyt tarkoita rantaleijona lookkia vaan oman partnerin silmää noudattaen. Jos pikku kaljakessi on ok, sitten voisit tehdä sen ihan oman terveyden vuoksi, että avioliitto kestää myös tulevaisuudessa kun vaimon ei tarvitse vaihtaa paskavaippaa ja odottaa rollaattoria kun sinä olet 60. Tein muuten itselleni samana päivänä kunto-ohjelman ja rupesin varaamaan aktiivisesti aikaa treeniin kun tajusin tämän.
- Et tee mitään ylimääräistä vaan teet ainoastaan asioita joita voit myöhemmin käyttää joko tarvittaessa tai halutessasi. Nämä asiat johtavat aina uusiin asioihin jotka johtavat uusiin mahdollisuuksiin.
- On jokaisen oma asia minkä kokee huonoimmaksi ja parhaimmaksi vaihtoehdoksi. Näistä kahdesta riippuu se miten paljon työtä tuo vaatii jotta olet itse omasta mielestäsi valmistautunut pahimman varalle. Jos sinulla on käsissäsi asia joka tuottaa sinulle tuloa/mielihyvää ilman, että se voi ikinä, ja tämä tarkoittaa oikeasti ikinä lakata toimimasta ja tulos ei riippuu kenestäkään muusta henkilöstä, sitten voit varmasti kyllä olla tekemättä paljoa töitä ja vaan keskittyä vastaanottamaan parasta joka päivä. Antaa ihan uuden merkityksen sanonnalle "ei työ tekemällä lopu" vai mitä. Tosin tuo sanonta on joko lohduttava tai pelottava riippuen miten paljon työstänsä nauttii.
"Jeesus, psykiatri ja huumeet on kaikki sinä"
Eräänä päivänä sain idean, että psykiatrian sekä uskonnon perimmäinen idea on sinun itsesi oman äänen korvaaminen toisella äänellä joka uskaltaa kysyä oikeat kysymykset. Kun tämän oivaltaa tajuaa myös miten vaarallista on toimia jonkun toisen kysymysten keksijänä. Koska se miten kysymys muotoillaan ja missä yhteydessä se esitetään tarkoittaa enemmän kuin se mikä on vastaus. Tästä johtuen pitää olla todella varovainen siinä kenen antaa kysyä kysymykset. Jos TV-sarja esittää sinulle kysymyksiä siitä onko sinun parisuhteesi täydellinen niin varmaan kannattaisi jutella oman itsensä kanssa siitä mihin kysymyksiin voit itse vastata omilla standardeillasi ja mitä kysymyksiä hyväksyt ulkopuolelta. Yksi suurimmista probleemista parisuhteissa on se ettei ihmiset juttele itsensä kanssa. Tällöin seuraa suuria ongelmia jos suuri rakkaus määritellään Manhattanin maisemiin jossa kaksi erittäin silmää miellyttävää ihmistä kokee uskomatonta rakkautta visuaalisesti ja äänellisesti. Petyitkö kun sinun rakastumisen hetkellä ei kuulunut ihanan romanttista musiikkia taustalla? Eikö nainen tule kotiin edelleenkään siltä yhdeltä näyttelijältä tai mallilta näyttävänä ja sitten se on vielä kärttyinen kun hirveän nälän aikaansaaneet alhaiset veriarvot laskee mielialaa?
Tätä se ihmiset on se normaalielämä kaikilla. Ei aina voi olla hämyisessä kattohuoneistossa jossa aamuaurinko hämyisästi valaiseen jossain lämpimässä maassa. No toki ne ketkä niissä asuu voi, mutta niille se on sitä normaalia arkea ja luultavasti sinun tapasi asua vaikuttaa heistä erilaisesta ja mielenkiintoiselta. Sitä ihan samaa se on kaikilla ja se on hieno asia se. Kukaan ei tässä elämässä ei selviä parin minuutin Rocky montaasilla päämääräänsä. Kun odotukset eivät ole epänormaalin korkealla, voidaan nauttia nykyhetkestä sen ansaitsemalla tavalla. Kun ansaittu ja koettu mielihyvä on samalla tasolla seuraa ainoastaan täysipainoista mielihyvää ilman ylimääräisiä epäilyksiä. Ja se miten huumeet tähän liittyy on se, että esimerkiksi alkoholi laskee estojen määrää joten jos sinulla on joskus ollut todella kivaa kännissä, tiedät miltä tuntuu kun olet omasta mielestäsi ansainnut saamasi mielihyvän. Jos taas olet nähnyt ihmisten tulevan vihaiseksi ja tappelevan humalassa, se on yleensä sitä kun tulee pintaan kysymyksiä mitkä mieluummin unohtaisi vaikka sitten etsimällä adrenaliinia vereen.
Elämä on parasta huumetta on hirveän epäonnistunut sanonta, koska jos koettu elämä on ihan perseestä ja huumeilla koettu elämä parempi niin kumpikohan saa kyseiseltä henkilöltä enemmän huomiota? Jos ihmisten ei tarvitsisi käyttää päätä sekoittavia aineita kokeakseen mielihyvää niin ehkä huumeiden käyttö kääntyisi kerrankin laskuun? Ehkäpä jos kouluissa opetettaisiin sitä kuinka selvittää mitä mieltä on itse ja selvittää vaikeat asiat omin avuin ennen kuin ne menevät liian pitkälle voitaisiin välttää ihmisten myöhempien vuosien virheet ja väärät päätökset.
22.03.2010, 14:39
Olen joskus miettinyt noita narkkeja – siis niistä niitä, jotka on vielä pelastamisen arvoisia. Niille niistä, jotka ihan oikeasti haluavat irti aineista, vois tarjota sellaista selviytymisshokkihoitoa, joka irrottaa ne maailmasta, josta he ovat irtaantuneet ja vie heidät ruohonjuuritasolle, jossa on vain oma itse ja selviytyminen. Viiden narkin porukka ja kokenut opas vietäisiin niin syvälle erämaahan, että sieltä olis 100km lähimmälle tielle. Mukaan ei sais muuta kuin työkaluja ja tarvikkeita ja ongen – suojankin joutuis itse rakentamaan. Olen takuuvarma, että 2 kuukautta tollasessa ympäristössä kun joutuu olemaan yksin ajatustensa kanssa ja on pakko tehdä rutiinit joka päivä jos haluaa syödä – auttaa takuuvarmasti enemmän ku mitkään sessiot kallonkutistajan kanssa.
Ainakin mun ymmärtääkseni suurin syy minkään päänsekottajan vetämiseen on se, että ei osata olla ittensä kanssa. Mikä vissiin meinaa sitä samaa mitä tarkotat tolla kysymysten nousemisella pintaan (vaikka onhan sitä välillä kiva nollata).
Tuosta ajatuksesta on johdettu myös toinen ajatus, jota olen pyöritellyt mielessäni. Uskoisin että olis ihan toimiva liikeidea ruveta myymään työleirirangaistuksia konttorirotille. Kuukauden paketti, jossa olisi pakko suorittaa tietyt työt päivän aikana, halonhakkuuta ja what ever, ja yhteisruokailut, jossa olis jotain lihasoppaa yms. – 2 kuukauden jälkeen sais laskuttaa 2 tonnia, lomalaiset olis tehnyt 2 tonnilla duunia, lomalaiset olis niin kovassa kunnossa mihin ne olis päässyt vuodessa omatoimisella kuntoilulla ja ne olis laihtunut 15 kiloa. Win win situation niin sanotusti kaikille. Ajatuksena herkullinen kun sen joku vaan työstää nippuun, ei tarvita kun kunnollinen perintönä paukahtanut maa-/metsätila tai kumppaneina toimivia peltopiruja, joilla on mestat missä pyörittää hommaa.
22.03.2010, 15:26
Ongelmana pohjalle ajautuneissa narkeissa on ettei narkit näe sitä samalla tavalla kuin sinä. Harva nyt oikeasti on varmaan ajatellut, että nyt mä rupean narkiksi ja sitten kun ollaan katuojissa niin mission accomplished. Ongelma ei sinänsä ole se itse aine mikä on osoitettu jo monissa eri vieroitusohjelmissa vaan ensin itse kohteen täytyy haluta irti aineesta ja löytää sille vastine. Jos jompikumpi on ratkaisematta yhtälöstä niin tällöin muutos perustuu ainoastaan tahdonvoimaan mikä on aina huono lähtökohta. Tuo suosittelemasi hoito olisi minusta aivan loistava jokaiselle ihmiselle. Olen itse asiassa jo pidempään suunnitellut jossain vaiheessa (eli en ole suunnitellut juuri ollenkaan, mutta paremminkin haluan tehdä jossain vaiheessa) viikon vaelluksen esimerkiksi Lapissa missä olen täysin omillani. Mukana sammutettu kännykkä hätätilanteiden varalle, mutta muuten täysin yksin. Totta kai mukana on paperia ja kynä jottei aika menisi nukkumiseen.
Ihmisen suurin ongelma on keksityn tylsyyden sietäminen. Nykyään ajatellaan, että jos sulla ei ole hauskaa niin sulla on tylsää. Ennen TV:tä ja muita passiivisia viihdykkeitä ei ajateltu näin. Tylsyys oli yksinkertaisesti aikaa jolloin sinun piti keksiä jotain ajankulua. Kun ihminen ei saa kiinnostavaa stimulanttia ulkoisesti, aivot ryhtyvät töihin. Tästä taas tulee tämä kuuluisa ilmiö, että parhaat ideat saadaan vessassa tai autoa ajaessa. Eikö ole ironista, että yhteiskunta himoaa innovatiivisuutta ja silti se on rakennettu niin ettei tylsyyttä jota innovaatioon vaaditaan pääse syntymään.
Olen huomannut lähiaikoina, että itse muistan parhaiten oivaltamani asiat miettimällä ne yksinkertaiseen quote muotoon eli tämän voisi tiivistää “ole itsesi kanssa”.
22.03.2010, 16:07
Tosta päästään toiseen ideaan, joka auttaa itseensä tutustumisessa. Sen voisi quotettaa vaikkapa muotoon “et ole erilainen”.
Nopein tapa saada mun kanssa keskustellessa nuijan leima otsaansa, on aloittaa lause; “mä olen siitä erikoinen, että…”. Jos joku haluaa oppia tuntemaan itsensä niin tuo ensimmäinen asia josta pitää päästä irti. Täällä pallolla on enemmän populaa, mitä normaalin ihmisen järjellä voi ymmärtää ja niistä aivan jokainen on “siitä erikoinen”, eli yksilö, jonka toiminta pohjautuu kokemuksiin ja opittuun, mutta ennen kaikkea biokemiaan ja evoluution kehittämiin käyttäytymismalleihin.
Elämää helpottaa paljon se, että ymmärtää, että ihminen ei ole robotti, joka tekee vain rationaalisia päätöksiä. Itsensä hyväksyminen ja itselleen asioiden anteeksi antaminen on monelle taito, joka pitää erikseen opetelle ja sen tiedostaminen voi olla melkoinen käännekohta elämässä.
Ei elämä ole kilpailu, jossa se voittaa kuka rakentaa suurimman kivikasan. Elämä on vaan elämä, ja se loppuu tänään tai vuosikymmenien päästä ja sitä ei voi ennalta arvata niin kannattaa muutenkin opetella elämään nyt, eikä sitten kun on saatu naapureiden naamat vihreäksi kateudesta