Missä avaruus sijaitsee?
Olen kiinnostunut yleensä aikalailla kaikesta joten astronomia (ei astrologia siis...) ei ole poikkeus. Tämän hetkisen tiedon mukaan avaruudessa on niin paljon tähtiä ettei edes kaikki maapallolta löytyvät hiekanjyvät riittäisi jos ne kerättäisiin yhteen kasaan. Eli Suomeksi, niitä tähtiä on ihan vitusti. Tämä itsessään ei ole mielenkiintoista kun kysyy, että missä itse avaruus sijaitsee? Jos kerta me sijaitsemme avaruudessa niin missä itse avaruus sijaitsee? Tällä hetkellä tiedetään myös, että avaruus laajenee koko ajan ja joskus miljardien vuosien päästä laajeneminen tapahtuu niin nopeasti että se repii meidän rakenteemme rikki. Joten jos avaruus laajenee koko ajan niin missä se laajenee? Mikä on tämä mysteeritila minkä sisällä avaruus laajenee? Onko kyseessä vain tyhjiötä täynnä oleva tila vai mikähän mahtaa olla tämän hetkinen consencus avaruusihmisten parissa?
Oletteko koskaan myös miettineet sitä, että meillä ei ole mitään keinoa tietää että onko koko maailmankaikkeus ainoastaan atomikasauma jonkun lumihiutaleen sisällä a'la Grinch? Niille jotka eivät ole Grinchiä nähneet selvennykseksi, että kyseinen joulutarina tapahtuu maailmassa joka sijaitsee tippuvan lumihiutaleen sisällä. Kukaan ei ole vielä määritellyt mikä on maksimirakennelman koko mikä atomeilla onnistuu. Joten teoriassa meidän maailmankaikkeutemme voi sijaita jonkun meille mittaamattoman suuren asian sisällä joka koostuu mm. atomeista. Jos kerta maailmankaikkeus laajenee niin mehän voisimme olla esimerkiksi syöpä jossain organismissa joka valtaa koko ajan lisää elintilaa tuhoten kaiken ympärillä olevan. Einstein esitti suhteellisuusteoriassaan idean jonka mukaan painovoima hallitsee aikaa. Teoria todistettiin oikeaksi ja nykyään esimerkiksi GPS-satelliittien täytyy kompensoida tätä eroa jotta GPS paikallistaisi sinut oikein. Pilvenpiirtäjän ylimmässä kerroksessa aika kulkee hitaampaa kuin maan pinnalla. Joten jos aika perustuu painovoimaan niin miten aika kulkee meidän maailmankaikkeuden rajoilla? Voisiko olla mahdollista, että meidän kokemamme minuutti vastaa jotain niin pientä aikayksikköä maailmankaikkeuden ulkopuolella ettei sitä edes voida mitata nykyisillä menetelmillä. Joten tällöin lumihiutaleteoria on koomisesti mahdollinen, koska siinä vaiheessa kun lumihiutale tippuu taivaalta maahan, on meillä kulunut aikaa niin paljon että koko alkupamaus, evoluutio ja maapallon tuhokin on kerennyt tapahtua. Jos tämä on totta niin mehän emme voi tietää koska lumihiutale osuu maahan ja kaikki vaan loppuu. Parempi siis tehdä nyt mitä haluat eikä sitten eläkepäivillä.
Tämä on hankala alue kirjoittaa sen takia, koska tätä on tutkittu iäisyys ja on vaikea tietää jos nuo teoriat tai ideat on jo koluttu läpi. Hakukoneet ovat vielä tänä päivänä niin perseestä, että ne vaativat tarkat hakusanat siitä mitä haet ja olet niin sanotusti out of luck jos et tiedä tarkalleen mitä etsit. Joten jos tiedät aiheesta ja sinulla on kommentoitavaa, toimi ja kirjoita kommentti. Kaikki keskustelu tämän aiheen ympärillä olisi erittäin mielenkiintoista.
P.S. Tämä ei muuten ollut se kuuluisa viikkopostaus. Se tulee tässä joku päivä tällä viikolla.
16.03.2010, 16:23
Speissi on metka paikka. Olen itsekin joskus pyöräyttänyt aiheesta pari postausta, esim: http://www.bulevardi.fi/blogit/jannekauppi/2009/07/avaruusasiaa-lomalaisille/
Kannattaa tosiaan nauttia elämästä nyt, eikä vasta eläkkeellä. Vaikka mahdollisia uhkia taivaalta tarkkaillaan, niin mitä olen ymmärtänyt niin se on vähän sillaista sun tällaista haravointia ja yhtä äkkiä voidaankin huomata, että 3 viikon päästä maahan osuu ihan helvetillinen komeetta ja vain rikkaimmat ja maailman ylin johto voivat pelastautua luoliinsa. Tai vaikka nähtäisiinkin se vuosi etukäteen, mitä sille voitaisiin tehdä? Kylmän sodan aikaiset avaruussota valheet ei uppoa elottomaan kivimöykkyyn.
Maailma heittelee hullulla tavalla. Joskus -04 luin kirjan Mustia aukkoja, madonreikiä ja aikakoneita juuri ennen kuin lähdin parin viikon kielikurssille Cambridgeen. Samalle kurssille osui ranskalainen raketti-insinööri Ranskan Guianan space-steissiltä. Väännettiin kättä yks yö vesisateessa räkä poskella näistä jutuista, vaikka paria viikkoa aiemmin en tiennyt aiheesta mitään. Hauskaa perhosvaikutusta sekin…
Mutta kyllä mä silti ihmettelen, miks joku haluaa tutkia sitä. Mitä sillä voi saavuttaa? Siis jos ei lasketa mainetta marginaalisissa piireissä… Kyllä mä haluan eläkepäiviä varten kartuttaa mieluummin käden taitoja kuin avaruusoppia – voi sitten kaljapäissään ampua vaikka naulapyssyllä itteänsä polveen.
16.03.2010, 16:38
Mun käsittääkseni tuo taivaan haravointi on sellaisissa kantimissa, että koska tahansa voi osua jotain mitä ei vain huomattu ajoissa eli siinä ei edes ole välttämättä tuota varoitusaikaa. Mä en ole niin hirveän kiinnostunut itse avaruudesta vaan enemmänkin string-teoriat sun muut suhteellisuusteoriat kiinnostaa enemmän. Eikös aikamatkailukin ole jo todistettu teoriassa, mutta sitä varten pitäisi luoda laite joka taivuttaa aikaa mikä on sitten se haastavampi osuus tietenkin. Tosin eikös vallitseva mielipide ole, että ellei ihminen keksi jotain tuon tyyppistä laitetta voidaan unohtaa avaruusmatkailu. Leffoissa käytetään aina “cryo-unta” on vähän typerä idealtaan kun sitä miettii pidemmälle. Vaikka niillä ihmisillä jotka cryo-unessa olevat, ei ole aika mennyt kuin silmien ummistamisesta silmien avaamiseen, kaikilla muilla aika on kulunut normaalisti. Ihmisen elinikä on kuitenkin niin pieni, että jos menet cryo-uneen niin kaikki jotka jäivät elämään on luultavasti kuolleet kun heräät. 100 vuodessa ei kuitenkaan päästä kuin maksimissaan 100 valovuotta mikä ei riitä mihinkään. Joten jos avaruusmatkailu tehtäisiin noin se loisi kaksi täysin erilaista ihmiskuntaa joista toinen nukkuu ja toinen elää. Kun elävä porukka kuolisi, heräisi osa nukkuvista ja yrittäisi sopeutua 100 vuoden aikana tapahtuneisiin muutoksiin mitä elävät olivat saaneet aikaan. Joten kun kuvittelee käytäntöä, voi olla aika hiljaista toteuttaa tuollainen.
Mutta kyllä tästä juttua saa aikaiseksi
18.03.2010, 13:37
Astrologia on sitä tähdistä lukemista ja astronomia tähtitiedettä.
18.03.2010, 17:41
Olet aivan oikeassa. Ei pitäisi kirjoittaa yhtään mitään ennen kuin aamukahvit on täysin imeytyneet.. missäs se “hävettää” smaili nyt on…
18.03.2010, 21:33
hah, siinä taas nähtiin, että aivot korjaa asiavirheet sen mukaan mitä olettaa näkevänsä
Onks tää marko sun kantis: http://www.astrobar.fi/
DD
19.03.2010, 4:32
Astrobar
.
Oon asunu aika lähellä kyseistä liikettä ja nauranut aina ohi kävellessä. Ei ollut vielä tullut saitti sentään vastaan
.
“Jos kerta maailmankaikkeus laajenee niin mehän voisimme olla esimerkiksi syöpä jossain organismissa joka valtaa koko ajan lisää elintilaa tuhoten kaiken ympärillä olevan. ”
Luin joskus romaanin joka kertoi muurahaisten yhdyskunnista, joilla oli jaettu tietoisuus. Yhdessä ne muodostivat älykkäämmät aivot kuin ihminen. Muurahaiset olivat myös ymmärtäneet syövän tarkoituksen ja osasivat arvostaa sitä omana elämänmuotonaan.
Ovathan ihmisetkin jossain määrin elävän organismin, eli maapallon pinnalla asuva syöpä.
Ei pidä vaan liikaa ajatella tollasia juttuja, menee vaan pää sekaisin.
11.05.2010, 12:18
Tämä on hyvä kysymys, että jos me olemme avaruudessa niin missä se avaruus on? Jos avaruus on tyhjiössä niin missä se tyhjiö on? Koska ihmismielen mukaan jokaisen asian on oltava jossakin.
Ei sitä pysty ymmärtämään, että avaruus olisi syntynyt pelkästä tyhjästä, koska pakkohan sen tyhjänkin on olla jossakin.
11.05.2010, 12:33
Stephen Hawkins on sitä mieltä, että universumeita on useita eivätkö ne ole poikkeus luonnon evoluutiosta. Eli siis universumeita on syntynyt useita joissa jokaisessa on hieman eri “säännöt”. Nämä universumit sitten joko tuhoutuvat tai jatkavat riippuen siitä miten kaikki sattui kohdalleen aivan kuten perinteisessä eläintenkin evoluutiossa. Tämä taas selittäisi sen miksi elämä on mahdollista meidän universumissamme. Meidän universumimme nyt vaan sattuu olemaan yksi niistä missä kaikki osui kohdalleen.
Tämä toki ei silti vastaa mitenkään tuohon missä ne universumit sitten sijaitsee kysymykseen
Lisäkysymyksiä on paljon kuten esimerkiksi se, että kun eri ulottuvuuksia on muistaakseni keksitty 12 niin miten ne sitten nivoutuvat yhteen ja voiko olla, että kaikki universumit sijaitsevat “päällekkäin” samassa tilassa, mutta esimerkiksi yksi tärkeä ulottuvuus jakaa ne? Tällöin avaruus laajenee ainoastaan jo olemassa olevien ulottuvuuksien sisällä ja ulottuvuuksien yhdistelmät voivat selittää missä itse universumi laajenee. Idea on helpompi ymmärtää jos vetää sen meidän kokoluokkaamme. Eli ajattele esimerkiksi riisiä. Pistät siihen vettä niin se laajenee ja liikuttaa vettä ympäriltään. Vesi taas liikkuu sitten sinne missä on tilaa. Joku viisaampi voi vastata siihen, että “tiivistyykö” vesi jos vesi on suljetussa tilassa ja sinne laitetaan laajeva esine. Jossain vaiheessa paine murtaa seinät, mutta tiivistyykö vesi ollenkaan? Mutta kuitenkin idea on, että tuo riisi on nyt universumi ja vesi on se vielä suurempi tila missä se sijaitsee. Joten meidän oma kokomme sumentaa usein ajatukset siitä miten asiat voisi toimia suuressa mittakaavassa. Minä uskon kuitenkin siihen, että jos kykenemme ymmärtämään luonnon lakeja niin kykenemme ymmärtämään myös miten universumit toimivat.